Leipäkrutongit (eli mitä tehdä pahasta gluteenittomasta leivästä)

Olen joutunut olemaan viimeisen kuuden viikon ajan eräänlaisella imteysdieetillä, eli ilman suomalaisia viljoja (vehnä, ohra, kaura, ruis), suklaata, kahvia ja teetä. Tämä on luonnollisesti aiheuttanut minulle harmaita hiuksia ja tehnyt samalla tästä blogista aika hiljaisen kun alkuperäisenä ajatuksena oli testailla erilaisia leipäjuttuja ja oppia siinä samalla kaikenlaista juureen tehdyistä leivistä. Jatkan viljattomuutta ainakin elokuulle, sitten kokeilen josko tavallista leipää voisi taas syödä. Luulen että taikinajuureni ovat kuolleet jo hyvän aikaa sitten (en ole edes avannut rasioita jääkapissa viikkoihin...), mutta sittenpähän saan hyvän syyn laittaa uudet pöhisemään ja tehdä siitä muutaman bloggauksen.

Tänään kävin Hakaniemen hallissa juhannusostoksilla ja poikkesin samalla Kelia-puodissa katsomassa löytyisikö sieltä jotain helpotusta leiväntuskaani. Ostin muutaman tomaattisämpylän ja puhisin innosta kun pääsin kotiin, no josko vihdoin saisin hyvää, rapeakuorista leipää taas syödäkseni! Mutta ehei. Sämpylät olivat kivikovia ja kuivia, suorastaan pahoja.

Sen sijaan että olisin heittänyt kohtuullisen arvokkaat sämpylät menemään päätin jalostaa niitä syömäkelpoisiksi. Tein niistä krutonkeja! Ja vallan mainioita krutonkeja tulikin. Resepti on yksinkertaisuudessaan naurettavan helppo ja tätä voi tietenkin soveltaa haluamallaan tavalla ja leipänä voi käyttää mitä tahansa leipää

Kovista tomaattisämpylöistä tuli hyviä krutonkeja.
Taustalla junaliput elokuun reissulle Ranskaan!

Leipäkrutongit

leipää

valkosipulia

oliiviöljyä

sormisuolaa

Herbes de Provence -yrttisekoitusta

Leikkaa leipä kuutioiksi. Lämmitä öljy pannulla, lisää leipäkuutiot ja mausteet. Paista kunnes leivissä on rapsakka pinta ja reunat alkavat mustua. Kaada leivinpaperille jäähtymään, jos maltat antaa niiden olla niin niistä tulee vieläkin rapeampia.

Näitä voi napostella ihan sellaisenaan tai lisätä salaattiin, keiton tai pastan päälle... 

En ole vielä yrittänyt leipoa mitään gluteenittomia leipävirityksia kun itseni tuntien tiedän että hermostun vaan kun niistä tulee kuitenkin pahoja eikä leipä ilman sitkoa ole oikein kunnon leipää. Varmaan täytyy kuitenkin kokeilla niin voi sanoa yrittäneensä!